Kulttuurikommandot: Karismaattisen johtajuuden karikot (7)

 

Koko maailma ihailee nyt menestyviä toimitusjohtajia ja startup-yrittäjiä, joiden aamurutiineista ja luonteenlaadusta kirjoitetaan kirjoja ja lehtiartikkeleita. Ilmiön juuret juontavat 80-luvulle, jolloin sijoittajat ja uudelleenjärjestelyihin erikoistuneet private equity -sijoitusyhtiöt alkoivat etsiä yritysten johtoon karismaattisia pelastaja-hahmoja. Toimitusjohtajan signaloiva puoli suhteessa sijoittajiin korostui, ja yritysten hallitukset etsivä kuumeisesti kaikkivaltaisia pelastajia, jotka eivät pelänneet vuodattaa verta pelastaessaan horjuvaa yritystä. 

Kulttuurikommandot pohtivat, mitä ongelmia superjohtajien palvomiseen voi liittyä. Inspiraationa toimii Havard Business Schoolin sosiologian professorin Rakesh Khuranan kirja Searching for a Corporate Savior, ja esimerkeissä sukelletaan muun muassa yhdysvaltalaisen Theranos-yrityksen tyhjiin lupauksiin uudesta, mullistavasta verikoe-teknologiasta.

 

Mistä puhumme kun puhumme sosiologiasta (5)

 

Viittaamme videoissamme usein sosiologisiin teorioihin ja tutkimuksiin. Mutta mitä sosiologia oikein on? Kulttuurikommandojen Antti esittää tulkinnan siitä, mikä on sosiologian keskeinen lupaus tieteenalana. Minkä aukon sosiologia paikkasi, kun se saapui tieteen kentälle 1800-luvulla?

 

Kulttuurikommandot: Onko palaverien pöhöttymiseen vastalääkettä? (5)

 

Hyvä palaveri vähentää yrityksen kohtaamaa epävarmuutta jakamalla tietoa ja lukitsemalla asioita paikalleen päätöksillä. Kuitenkaan kaikki palaverit eivät tässä onnistu, etenkään jos palaverin tarkoitus ja rakenne eivät ole kaikkien osallistujien tiedossa. Silloin palaveri saattaa vain mutkistaa asioita, kun uusia ihmisiä ja aiheita tuodaan estotta mukaan, eikä päätöksiä pääse syntymään.

Tässä videossa keskustelemme siitä, mistä palaveri-pöhö oikein saa alkunsa, ja miten yritykset voisivat päästä siitä eroon kultivoimalla parempaa palaverikulttuuria. Tehokkaimmat yritykset panostavat siihen, että organisaatiossa vallitsee jaettu ymmärrys palaverien eri tyypeistä sekä kunkin palaverin eri vaiheista.

Puhumme muun muassa ”holismin harhasta” – täydellisen informaation toivossa palaveriin tuodaan loputtomasti dataa ja ihmisiä, jotta mitään sokeita pisteitä ei jäisi ennen päätöksen tekemistä. Ongelma on siinä, että kommunikaation lisääminen ei automaattisesti lisää organisaation ymmärrystä, vaan voi päinvastoin sekoittaa sitä.

 

 

Kulttuurikommandot: Voiko yrityskulttuuria kirjoittaa PowerPointiin? (4)

 

Ensin oli missio, visio ja arvot. Ne kirjoitettiin ylpeänä yrityksen brosyyreihin ja vuosikertomuksiin. Sitten tajuttiin, että vasta tarinoiden kautta ihmiset kokevat nämä merkityksellisinä. Viimein ymmärrettiin, että tarinat ovat oikeastaan vain tapa ylläpitää kulttuuria eli jaettua ymmärrystä asioista. Alkoi puhe yrityskulttuurista. Etenkin startup-maailmassa yritykset ovat intoutuneet kirjoittamaan yli 100-sivuisia powerpointteja kulttuuristaan.

PowerPoint -slideille kirjoitettu yrityskulttuuri ja todellinen arki kuitenkin väistämättä irtautuvat toisistaan yrityksen kasvaessa. Yrityskulttuuria ei kannatakaan tarkastella kiveen hakattuna, vaan pikemmin orgaanisena ja koko ajan enemmän tai vähemmän muuttuvana. Ehdotammekin, että yritykset eivät vain julistaisi yrityskulttuuriaan, vaan tekisivät jatkuvia osavuosikatsauksia työyhteisönsä kulttuuriin.

Yksi tapa tarkastella asiaa on kääntää katse siihen, miten työntekijät suhtautuvat yrityksen määrittelemiin yhteisiin tavoitteisiin ja keinoihin. Joskus “kapinalliset” ovat oikeassa, ja silloin kun yritys tunnistaa sen ajoissa, se pystyy myös pitämään strategiansa menestyksekkäästi ajan tasalla. Tarvitaan siis ihmisiä, jotka eivät niele yrityskulttuuria sellaisenaan.

 

 

Kulttuurikommandot: Tuotteiden piilofunktiot (3)

 

Yritykset ovat usein liiankin kiinni tuotteensa ensisijaisessa kättötarkoituksessa nähdäkseen kaikki ne vaihtoehtoiset tavat, joilla kuluttajat käyttävät tuotetta tai teknologiaa. Kirveellä hakataan halkoja ja sillä selvä. Sen sijaan halkojen hakkaaminen kuntoilun muotona ei tunnut kiinnostavan kirvesvalmistajia. Siitäkin huolimatta, että kuntoiluvälineisiin laajentaminen voisi olla paitsi oiva sivubisnes myös hyvä tapa sitouttaa nuorempaa polvea kirvesbrändiin ja halonhakkuuseen.

Tässä yritysten pitäisi olla valppaampia: tuotteen funktionaalisuus voi muuttua moneen kertaan sen elinkaaren aikana, eivätkä nämä uudet käyttötavat ja merkitykset ole useinkaan suunniteltuja. Uusia käyttötarkoituksia kehkeytyy koko ajan, ja moni niistä vaikuttaa ensisilmäyksellä typerälle. Voimme puhua tuotteen ilmifunktioista ja piilofunktioista. Ilmifunktio on se, mitä yritys sanoo tuotteen tekevän; piilofunktioita ovat kaikki ne muut tavat, joilla tuotetta käytetään, tai joilla se välittää symbolisia merkityksiä ihmisten välillä.

Tuotteisiin liittyviä piilofunktioita kartoittaessa on tärkeää, että funktionaalisuus ymmärretään laajassa mielessä — ei siis pelkästään tuotteen tai teknologian mekaniikkana, vaan myös tilanteina ja merkityksinä, joihin tuote kytkeytyy käytössä, ja yllättäviinkin ongelmiin joita se ratkaisee ihmisten elämässä. Tässä yritykset voisivat olla sosiologisempia, ja pohtia erilaisia sosiaalisia konteksteja, joissa tuote elää ja saa merkityksensä.

 

 

Kulttuurikommandot: Kulutus kamppailuna (2)

 

Ajatus heimoista jaetun ymmärryksen piirinä on vahva teema antropologiassa ja sosiologiassa. Se on hyödyllinen myös markkinoinnin ja segmentoinnin näkökulmista. Muun muassa markkinointiguru Seth Godin puhuu tietyn alakulttuurin jakavista ryhmistä moderneina heimoina. Kuluttaminen on yksi tapa liittyä heimoihin ja erottautua toisista heimoista. Yhteiskuntaa voidaan tarkastella erilaisten heimojen kamppailuna siitä, minkälaiset asiat sen eri osa-alueilla ovat arvostettuja, kiellettyjä tai suotavia - mikä milloinkin on hyvää ja kaunista.

Mitä jos pohtisimmekin kulutettavia tuotteita, palveluita ja niiden viestejä heimojen välisen kamppailun aseina?

Pierre Bourdieu kuvaa kulttuurista kamppailua symbolisena väkivaltana, jossa yhteiskuntaluokat tekevät pesäeroa toisiinsa. Luokkien sijaan voimme puhua vapaammin alakulttuureista, jotka hienovaraisesti rakentavat ymmärrystä maailmasta erilaisiin suuntiin ja toisaalta myös ylläpitävät olemassa olevia rakenteita. Kulutusvalinnoilla on merkittävä rooli näissä hienovaraisissa kamppailuissa, joita tarkastelemalla aukeaa kiinnostavia näkymiä brändien ja tuotteiden kehittämiselle.

 

 

Kulttuurikommandot: Esittelyjakso (1) 

 

Asiakaslähtöisyys on ajan henki. Kilpailuetua hakeva yritys pyrkii ymmärtämään asiakkaitaan ja vastaamaan mahdollisimman hyvin heidän tarpeisiinsa. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa aina ihmislähtöisyyttä ja myös työntekijöiden inhimillisyyden merkitystä on alettu korostamaan enenevässä määrin.

Nämä kehityskulut ovat saaneet paatuneimmankin bisnesjyrän ymmärtämään, ettei ihmisiä voi käsitellä vain rationaalisina, laskelmoivina ja toisistaan erillisinä yksilöinä, koska erilaiset tunteet, arvostukset ja ihmissuhteet tekevät meistä sotkuista ja hankalasti mallinnettavaa porukkaa.

Ihmisten ymmärtämisessä ei kuitenkaan tarvitse tukeutua pelkkään näppituntumaan tai keittiöpsykologiaan. Sosiologia tarkastelee ihmisiä sosiaalisina ja kulttuurisina olentoina tarjoten erilaisia linssejä inhimillisen toiminnan ja suhteiden tarkasteluun. Kulttuuri on kaiken inhimillisen toiminnan taustakangas. Tulkitsemme toisiamme ja itseämme aina sitä vasten. Silloinkin kun toimimme yksin ovat jaetut arvostukset, säännöt ja tavat aina läsnä.